Hakutulos

Harjulammen esteetön reitti

  • Reitti on sorastettu ja helppokulkuinen. Kuva A.T

    Reitti on sorastettu ja helppokulkuinen. Kuva A.T

  • Näkymä reitiltä Harjulammelle. Kuva: AT

    Näkymä reitiltä Harjulammelle. Kuva: AT

  • Harjulammen esteetön reitti päättyy jykevärakenteiselle lintutornille. Kuva: A.T

    Harjulammen esteetön reitti päättyy jykevärakenteiselle lintutornille. Kuva: A.T

  • Harjulampi tarjoaa hyvät pesimäolosuhteet lukuisille lintulajeille. Kuva: AT

    Harjulampi tarjoaa hyvät pesimäolosuhteet lukuisille lintulajeille. Kuva: AT

Harjulammen esteetön reitti

Harjulammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 1,5 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään, Rantavitikalla. Alueella on kaunis linnustoltaan rikas Harjulampi, jonka rantamaisemissa Esteetön reitti kulkee. Paikka on varsinkin lintuharrastajien ja lapsiperheiden suosima.

Harjulammen reitti on rakennettu esteettömäksi tieltä lintutornille asti. Reitin käyttöaika on sulan maan aikaa. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 72 metriä. Reitti kulkee järeäpuustoisessa tunnelmallisessa rantametsikössä ja siltä on näkymä Harjulammelle. Harjulampi on linnustoltaan erityisen rikas, lammella on tavattu vuosien 1967-1998 aikana kaikkiaan 85 lintulajia. Näistä 32 pesii lammella vakituisesti.

Esteettömän reitin päässä on vankkarakenteinen lintutorni, jossa on useita katselutasoja. Tornista on hyvät näkymät koko Harjulammen alueelle ja se onkin loistava paikka lintujen tarkkailuun koko kesäkauden ajan.

Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin noin 1,1 km. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla oikealla puolella ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä. Auton voi tarvittaessa jättää esim. läheisen Rantavitikan koulun pihalle.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Pituus: 0,07 km
  • Aika: 1 h
  • Katsottu: 14270
  • Latitude: 66.486445038963
  • Longitude: 25.7222555604271

Lähellä olevia kohteita

  • Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta sisältää 17 kohdetta...
  • Keskustan veistoskävely
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Keskustan veistoskävely sisältää 13 kohdetta...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)
    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Poskiparta Kari - LAPIN RAJAVARTIOSTON MUISTOMERKKI (1979)
    Lapin rajavartioston muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta. Se sijaitsee vanhan Rajavartioston esikuntarakennuksen paikalla, joka purettiin 1960- luvulla. Muistomerkin muodostaa vanhan rajavartioston pääportin porttipaadet ja sen jalusta on muurattu Inarinjärvestä kerätyistä kivistä. Messinkilaatat, joista toinen on rajavartiolaitoksen karhu ja toinen tekstilaatta, ovat toteuttaneet nykyisin jo eläkkeellä oleva kapteeni, kuvanveistäjä Urpo Kärri ja laitosmies Kalevi Kuokkanen...
  • Huhtamo Kari - LAPIN JÄLLEENRAKENTAMISEN MUISTOMERKKI 1944 - 1955 (1977)
    Vuonna 1977 valmistunut teos sopii hyvin ”huhtamolaisen” konstruktiivisen liikkeen kuvauksen malliesimerkiksi. Teos sananmukaisesti ponnistaa taivaalle spiraalin muotona. Liike käynnistyy hitaasti, mutta voimistuu mitä ylemmäksi mennään ja päättyy uljaaseen ylöskurkottavaan kolmijakoiseen triumfiin. Kolmijakoisen triumfin jokaiseen päähän Huhtamo on asettanut pienet teräspallot, jotka voidaan käsittää virkkeet lopettaviksi pisteiksi...
  • Seppänen Ensio - RUOTSIN EVAKOSSA KUOLLEIDEN MUISTOMERKKI (1965)
    Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla...
  • Aaltonen Wäinö - MIEHEN KOHTALO TUNTURIN HUIPULLA (1965)
    Rovaniemen hautausmaalla, pienen kukkulan laella kohoaa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen punaiseen graniittiin veistämä sodassa kaatuneiden muistomerkki Miehen kohtalo tunturin huipulla. Veistoksessa näemme kaksi seisovaa sotilasta päät painettuna alas, välissään maassa makaa heidän kuoleva taistelukumppaninsa. Veistos on monumentaalinen ja henkii surumielistä rauhaa...
  • Segerstråle Lennart - ELÄMÄN LÄHDE (1951)
    Rovaniemen kirkon fresko esittää läpileikkausta jokaisen ihmisen yhtä hyvin kuin koko ihmiskunnan sydämestä, jossa hyvän ja pahan välillä käyvä taistelu vie joko elämän lähteelle, Kristuksen kohtaamiseen tai lähteeltä pois, kulkemaan elämäänsä omin päin. Ihmiskuvauksen taustana on karu ja jylhä Lappi, josta maailman valo, Kristus, astuu esille valokehässään. Matkat Sveitsiin, Saksaan ja luonnollisesti Lappiin kuuluivat freskon suunnitteluvaiheeseen. Erään matkan jälkeen Segerstråle kirjoitti: ”Usein lähtee sytyttävä kipinä juuri paikkakunnan omasta keskuudesta ja niistä oloista, joista aiheistoa karttuu luomukseen.” Tämä paikallinen vaikutus on selvästi nähtävissä ”Elämän lähteen” maisemissa, luonnossa, ihmisissä ja elämäntilanteissa...
  • Porila Evert - VAPAUSSODAN SANKARIPATSAS (1922)
    Sijaitsee Rovaniemen ensimmäisellä hautausmaalla. Muistomerkki kunnioittaa Suomen sisällissotaa, jota käytiin vuonna 1918...
  • Kärri Upi - RAIVATEN JA RAKENTAEN (1990)
    Kemijärveläisen Urpo Kärrin teos Raivaten ja rakentaen sijaitsee Uitonpuistossa Ounaskosken sillan länsipäässä. Veistoksen aiheena on pioneerien toiminta Lapin sodassa ja jälleenrakennuksessa. Se on tehty liuskakivestä, ruostumattomasta teräksestä ja peilistä...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)
    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Tuomivaara Teuvo - LOIKKA (2008)
    Loikka-työn lähtökohtana olivat poroa pelkistävä kaariteema ja pohjoinen valo. Useiden luonnosten ja pelkistysten jälkeen Tuomivaara päätyi kahteen vastakkaiseen kaareen. Varsinainen porofiguuri on valmistettu puusta ja sen vastakaari sarvet ja/tai aurinko on tehty teräksestä. Puuosio on veistetty suuresta kelohongasta, joka on tervattu kahteen kertaan...
  • Immonen Risto - ULOSMARSSI (2008)
    Massiivinen teräslevy muodostaa teokselle kehyksen, jossa kaksiulotteisuus muuttuu kolmiulotteisuudeksi poron kääntyessä ja “marssiessa ulos” veistoksesta. Näin samassa teoksessa nähdään sekä poron positiivi että negatiivi. Kuviot muodostavat näin veistoskokonaisuuden, joka “elää” katsottaessa teosta eri kulmista. Ulosmarssi-teoksen materiaalina on massiivinen teräslevy, joka painaa noin 600 kiloa...
  • Huhtamo Kari - M.A. CASTRÉNIN MUISTOMERKKI (1986)
    Kirjaston pääsisäänkäynnin viereisellä ulkoseinällä on M. A. Castrénin muistomerkki. Teos perustuu Alvar Aallon tekemään luonnokseen...
  • Tapper Kain - VUORTEN SYNTY (1988)
    Vuonna 1987 Rovaniemen kaupunki järjesti veistoskilpailun, jonka tarkoituksena oli hankkia idea-luonnoksia uuden kaupungintalon yhteyteen sijoitettavasta veistoksesta. Veistoksen tuli sopeutua Alvar Aallon arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja symboloida Rovaniemen kaupunkia. Tämän kilpailun Kain Tapper voitti teoksellaan Vuorten synty. Tapperin mukaan Vuorten synty kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen...
  • Engblom Tom - OONKO MIE TIELLÄ? (2008)
    Tom Engblom kertoo: Poroja näkee toki metsässäkin, jos sinne pääsee tai vaivautuu menemään. Yleisimminhän näitä olentoja tulee vastaan maantiellä, jossa ne yleensä ovat tiellä, sananmukaisesti. Tästä syntyi ajatus toteuttaa teos nimeltään ”Oonko mie tiellä”. Betoniporo sai pohjansa kaupungilla usein tavatuista sukulaisista, betoniporsaista...
  • Kylänpää Hannele - ÄITI-LAPPI (1989)
    Lapin lääninhallituksen pihalla sijaitseva noin 7 metrin korkuinen myyttinen Äiti-Lappi on kuvanveistäjä Hannele Kylänpään ensimmäinen julkinen veistos. Kylänpää käyttää veistoksissaan päämateriaalina pronssia. Hänen materiaalinkäsittely on hyvin ilmeikästä ja monivivahteikasta ja se sopii ja tukee hyvin hänen aihemaailmaansa: Kylänpää kuvaa mielellään liikettä, lapsia ja eläimiä eri tilanteissa. Teoksen lähtökohtana on keveys ja ilmavuus - teoksellaan taiteilija haluaa rikkoa raskaan pronssin tunnun...
  • Liimatainen Kirsti - KARJALAPATSAS (1957)
    Ruokasenpuistossa sijaitsee Kirsi Liimataisen vuonna 1957 tekemä ja Lapin karjalaisten pystyttämä Karjalapatsas...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)
    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Kivijärvi Harry - FENIX-LINTU (1990)
    Rovaniemen hovioikeuden (ent. Suomen pankin) edustalla sijaitsee Harry Kivijärven veistos Fenix-lintu. Kivijärvi osallistui tällä teoksella Rovaniemen kaupungintalon veistoskilpailuun, oka järjestettiin 1987. Kilpailun voitti Kain Tapperin veistos Vuorten synty, mutta kilpailulautakunta suositti myös Kivijärven veistoksen lunastamista myöhemmin...
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)
    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Huhtamo Kari - TERÄSKONSTRUKTIO (1986)
    Teoksessaan Huhtamo on jäsennellyt tilaa kevyinä viiltoina avaruuteen. Teoksen lähtökohtana ovat ohuet teräksiset linjat. Teräsputki piirtää muodon ja sulkee sisäänsä kappaleen avaruutta. Veistoksen olemus muistuttaa paperille piirrettyjen viivojen luomaa abstraktisuutta ja aineettomuutta...
  • Pullinen Laila - PRIMAVERA (1964)
    Primavera on Laila Pullisen ensimmäinen julkinen veistos ja se on hankittu pian hänen läpilyöntinäyttelynsä (1963 Helsingissä) jälkeen. Teos sijaitsee Ainonkulman asuintalon sisäpihalla. Teoksen nimi Primavera (suomeksi kevät) viittaa veistoksen lähtökohdan olleen italialaisen renessanssimaalari Botticellin maalauksen Primavera vuodelta 1478. Botticellin maalauksessa on kolmen sulottaren piirissä tanssiva ryhmä...
  • Miettunen Sauli - LUONNON OSA (2008)
    Luonnon osa -veistos on muurattu betonista ja kivistä raudasta hitsatun rungon päälle. Betonia on sävytetty, ja kivet on valittu poron muotoja mukaillen. Sarvet on hitsattu ruostumattomasta raudasta, isot kuin puu kivikasan päällä. Poron asento viittaa länkisäärinensä tiellä, auton edessä paikoillansa seisovaan, hivenen pöhköltä näyttävään otukseen, joka ei ymmärrä autojen aiheuttamaa vaaraa...
  • Rommelin kenttä
    Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
  • Sicherheitsdientsin vankila
    Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleillä varustettu Sicherheitsdientsin eli turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity...
  • Frontleitstelle 42:n parakkileirialue
    Tällä rautatien ja Lähteentien välisellä alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin käyttöön 15.3.1943. Täällä oli kivikoululta siirtyneen entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia – kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta. Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten...
  • Lastenkoti
    Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
  • Kumma puutarha
    Kumma puutarha -ympäristötaidenäyttelyn teokset käyvät vuoropuheluaan Kirkkolammen puiston kaupunkikeitaan vehreyden ja tuttujen kasvustojen kanssa, tarjoten mahdollisuuksia uusille löytöretkille tutussa puutarhassa. Tapahtuman yhteydessä on tuotettu yhteisöllisiä ympäristötaideteoksia myös Rovaniemen kylien alueelle. Kumma puutarha 2022 järjestää yhteistyössä Rovaniemen kaupunki, kuraattori-kuvataiteilija Tuomas Korkalo ja Taiteen edistämiskeskus. Vuoden 2022 taiteilijat ovat Konsta Huusko, Tanja Koistinen, Piia Lieste ja Pertti Saari...
  • Jaakonkatu 3
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 18
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 20
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Kaupungintalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Kirjastotalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Lappia-talo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Alvar Aalto kierros -Rovaniemellä
    Arkkitehti Alvar Aallon kädenjälki näkyy kaupunkikuvassa Rovaniemellä niin keskustassa kuin vähän kauempanakin. Keskustasta löytyy kävelyreitin varrelta viisi nähtävää kohdetta, vähän kauempana Korkalovaarasta löytyy yksi puutarhamainen asuinalue, Korkalorinne. Aallon poronsarviasemakaavana tunnettu asemakaava (1944-1946) toimi puolestaan jälleenrakennusaikana rakentamisen lähtökohtana. Nimensä kaava sai siitä, että ylhäältä päin katsottuna se muistutti poron päätä: keskuskenttä on poron silmä ja sarvet kaareutuvat orgaanisesti eri puolille kaupunkia...
  • Pöyliövaaran invapolku
    Pöyliövaaran invapolku sijaitsee Rovaniemen ja Kemijoen eteläpuolella, noin kolme kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Pöyliövaarassa on talvisin hiihtoladut, joilta on yhteys Ounasvaaran latuverkostoon. Pöyliövaara on suosittu marjastuspaikka kesäisin. Autolla pääsee reitin alkuun Kemin itäpuolen tieltä Kotikairantien kääntöpaikkalle, jonka laidalle voi tarvittaessa myös pysäköidä...
  • Salmijärven laavu
    Salmijärven laavu sijaitsee Kolpeneentien varrella noin 2,3 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon Salmijärven rannalla.  Salmijärven hirsirakenteinen laavu on järven rannalla tunnelmallisessa koivikkoniemessä. Laavun alue on sorastettu. Laavulla on tulipaikka, laveri, penkit ja jäteastia...
  • Muistojen reitti
    Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti. Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan...
  • Vanha Kirkko, 16.–17.7.1932
    Kuvassa on Rovaniemen vanha kirkko seurakunnan 300-vuotisjuhlan aikaan 16.–17.7.1932. Vanhassa puisessa ristikirkossa oli tilaa 1200 henkilölle ja se sijaitsi lähellä nykyistä kirkkoa. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen saksalaiset sytyttivät polttopulloilla kirkon palamaan. Uusi, nykyinen kirkko valmistui elokuussa 1950...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku
    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Postiautovarikko, 1940-luku
    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Työväentalo, 1920-luku
    Tukkityöläisten osittain talkootyönä rakentama Työväenyhdistyksen talo toimi punakaartilaisten päämajana vuoden 1918 kansalaissodassa. Helmikuusta 1918 Rovaniemi oli vahvasti valkoisten vallassa ja Työväenyhdistys sai talon uudelleen omaan käyttöönsä vasta vuoden 1920-aikana. Rakennus paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna 1949...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Lähdelammen laavu
    Lähdelammen laavu sijaitsee noin 3,2 km Rovaniemen keskustasta etelään Lähdelammen rannalla Pöyliövaarassa. Lautarakenteinen iso laavukatos on pienen Lähdelammen rannalla. Laavulla on tulipaikka ja penkit. Lähellä on puuliiteri...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Harjulammen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR