Hakutulos

Huhtamo Kari - M.A. CASTRÉNIN MUISTOMERKKI (1986)

  • Huhtamo Kari - M.A. Castrénin muistomerkki (1986). Kuva: Tatu Kantomaa

    Huhtamo Kari - M.A. Castrénin muistomerkki (1986). Kuva: Tatu Kantomaa

  • Huhtamo Kari - M.A. Castrénin muistomerkki (1986). Kuva: Tatu Kantomaa

    Huhtamo Kari - M.A. Castrénin muistomerkki (1986). Kuva: Tatu Kantomaa

  • Huhtamo Kari - M.A. Castrénin muistomerkki (1986). Kuva: Tatu Kantomaa

    Huhtamo Kari - M.A. Castrénin muistomerkki (1986). Kuva: Tatu Kantomaa

Huhtamo Kari - M.A. CASTRÉNIN MUISTOMERKKI (1986)

Kirjaston pääsisäänkäynnin viereisellä ulkoseinällä on M. A. Castrénin muistomerkki. Teos perustuu Alvar Aallon tekemään luonnokseen. Lopullisen toteutuksen on tehnyt Kari Huhtamo lisäten teokseen “huhtamolaiset” kirkkaat teräskaaret ja pallot. Teos on pääosin pronssia ja kuvaa suomalais-ugrilaisen tutkimuksen uranuurtajan M. A. Castrénin (1813–1852) matkoja Lappiin ja Kuolan niemimaalle.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 867
  • Latitude: 66.496389951787
  • Longitude: 25.7233918530187

Lähellä olevia kohteita

  • Tuomivaara Teuvo - LOIKKA (2008)
    Loikka-työn lähtökohtana olivat poroa pelkistävä kaariteema ja pohjoinen valo. Useiden luonnosten ja pelkistysten jälkeen Tuomivaara päätyi kahteen vastakkaiseen kaareen. Varsinainen porofiguuri on valmistettu puusta ja sen vastakaari sarvet ja/tai aurinko on tehty teräksestä. Puuosio on veistetty suuresta kelohongasta, joka on tervattu kahteen kertaan...
  • Immonen Risto - ULOSMARSSI (2008)
    Massiivinen teräslevy muodostaa teokselle kehyksen, jossa kaksiulotteisuus muuttuu kolmiulotteisuudeksi poron kääntyessä ja “marssiessa ulos” veistoksesta. Näin samassa teoksessa nähdään sekä poron positiivi että negatiivi. Kuviot muodostavat näin veistoskokonaisuuden, joka “elää” katsottaessa teosta eri kulmista. Ulosmarssi-teoksen materiaalina on massiivinen teräslevy, joka painaa noin 600 kiloa...
  • Tapper Kain - VUORTEN SYNTY (1988)
    Vuonna 1987 Rovaniemen kaupunki järjesti veistoskilpailun, jonka tarkoituksena oli hankkia idea-luonnoksia uuden kaupungintalon yhteyteen sijoitettavasta veistoksesta. Veistoksen tuli sopeutua Alvar Aallon arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja symboloida Rovaniemen kaupunkia. Tämän kilpailun Kain Tapper voitti teoksellaan Vuorten synty. Tapperin mukaan Vuorten synty kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen...
  • Engblom Tom - OONKO MIE TIELLÄ? (2008)
    Tom Engblom kertoo: Poroja näkee toki metsässäkin, jos sinne pääsee tai vaivautuu menemään. Yleisimminhän näitä olentoja tulee vastaan maantiellä, jossa ne yleensä ovat tiellä, sananmukaisesti. Tästä syntyi ajatus toteuttaa teos nimeltään ”Oonko mie tiellä”. Betoniporo sai pohjansa kaupungilla usein tavatuista sukulaisista, betoniporsaista...
  • Kaupungintalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Kirjastotalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Alvar Aalto kierros -Rovaniemellä
    Arkkitehti Alvar Aallon kädenjälki näkyy kaupunkikuvassa Rovaniemellä niin keskustassa kuin vähän kauempanakin. Keskustasta löytyy kävelyreitin varrelta viisi nähtävää kohdetta, vähän kauempana Korkalovaarasta löytyy yksi puutarhamainen asuinalue, Korkalorinne. Aallon poronsarviasemakaavana tunnettu asemakaava (1944-1946) toimi puolestaan jälleenrakennusaikana rakentamisen lähtökohtana. Nimensä kaava sai siitä, että ylhäältä päin katsottuna se muistutti poron päätä: keskuskenttä on poron silmä ja sarvet kaareutuvat orgaanisesti eri puolille kaupunkia...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR