Hakutulos

Pitkäniemen saha, 1910-luku

  • Kuva: A. Torvinen

    Kuva: A. Torvinen

Pitkäniemen saha, 1910-luku

Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934.

Lähde: Muistojen reitti-esite, Rovaniemen kaupunki

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 8933
  • Latitude: 66.5071013305311
  • Longitude: 25.7251973482571

Lähellä olevia kohteita

  • Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta sisältää 17 kohdetta...
  • Keskustan veistoskävely
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Keskustan veistoskävely sisältää 13 kohdetta...
  • Seppänen Ensio - KATKENNEET KAHLEET (1981)
    Kemiläisen taiteilijan Ensio Seppäsen (s.1924) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki ja se sijaitsee Jääkäripuistossa Lapinkävijäntiellä. Veistos on tehty kivestä. Vaalea keskuskivi on Imatralta, muut kivet on tuotu Sodankylän Rieston kummusta...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)
    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Poskiparta Kari - LAPIN RAJAVARTIOSTON MUISTOMERKKI (1979)
    Lapin rajavartioston muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta. Se sijaitsee vanhan Rajavartioston esikuntarakennuksen paikalla, joka purettiin 1960- luvulla. Muistomerkin muodostaa vanhan rajavartioston pääportin porttipaadet ja sen jalusta on muurattu Inarinjärvestä kerätyistä kivistä. Messinkilaatat, joista toinen on rajavartiolaitoksen karhu ja toinen tekstilaatta, ovat toteuttaneet nykyisin jo eläkkeellä oleva kapteeni, kuvanveistäjä Urpo Kärri ja laitosmies Kalevi Kuokkanen...
  • Huhtamo Kari - LAPIN JÄLLEENRAKENTAMISEN MUISTOMERKKI 1944 - 1955 (1977)
    Vuonna 1977 valmistunut teos sopii hyvin ”huhtamolaisen” konstruktiivisen liikkeen kuvauksen malliesimerkiksi. Teos sananmukaisesti ponnistaa taivaalle spiraalin muotona. Liike käynnistyy hitaasti, mutta voimistuu mitä ylemmäksi mennään ja päättyy uljaaseen ylöskurkottavaan kolmijakoiseen triumfiin. Kolmijakoisen triumfin jokaiseen päähän Huhtamo on asettanut pienet teräspallot, jotka voidaan käsittää virkkeet lopettaviksi pisteiksi...
  • Seppänen Ensio - RUOTSIN EVAKOSSA KUOLLEIDEN MUISTOMERKKI (1965)
    Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla...
  • Aaltonen Wäinö - MIEHEN KOHTALO TUNTURIN HUIPULLA (1965)
    Rovaniemen hautausmaalla, pienen kukkulan laella kohoaa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen punaiseen graniittiin veistämä sodassa kaatuneiden muistomerkki Miehen kohtalo tunturin huipulla. Veistoksessa näemme kaksi seisovaa sotilasta päät painettuna alas, välissään maassa makaa heidän kuoleva taistelukumppaninsa. Veistos on monumentaalinen ja henkii surumielistä rauhaa...
  • Segerstråle Lennart - ELÄMÄN LÄHDE (1951)
    Rovaniemen kirkon fresko esittää läpileikkausta jokaisen ihmisen yhtä hyvin kuin koko ihmiskunnan sydämestä, jossa hyvän ja pahan välillä käyvä taistelu vie joko elämän lähteelle, Kristuksen kohtaamiseen tai lähteeltä pois, kulkemaan elämäänsä omin päin. Ihmiskuvauksen taustana on karu ja jylhä Lappi, josta maailman valo, Kristus, astuu esille valokehässään. Matkat Sveitsiin, Saksaan ja luonnollisesti Lappiin kuuluivat freskon suunnitteluvaiheeseen. Erään matkan jälkeen Segerstråle kirjoitti: ”Usein lähtee sytyttävä kipinä juuri paikkakunnan omasta keskuudesta ja niistä oloista, joista aiheistoa karttuu luomukseen.” Tämä paikallinen vaikutus on selvästi nähtävissä ”Elämän lähteen” maisemissa, luonnossa, ihmisissä ja elämäntilanteissa...
  • Porila Evert - VAPAUSSODAN SANKARIPATSAS (1922)
    Sijaitsee Rovaniemen ensimmäisellä hautausmaalla. Muistomerkki kunnioittaa Suomen sisällissotaa, jota käytiin vuonna 1918...
  • Kärri Upi - RAIVATEN JA RAKENTAEN (1990)
    Kemijärveläisen Urpo Kärrin teos Raivaten ja rakentaen sijaitsee Uitonpuistossa Ounaskosken sillan länsipäässä. Veistoksen aiheena on pioneerien toiminta Lapin sodassa ja jälleenrakennuksessa. Se on tehty liuskakivestä, ruostumattomasta teräksestä ja peilistä...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)
    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Kallio Kalervo - JÄTKÄ-PATSAS (1955)
    Jätkänpuistossa, sillan länsipäässä sijaitseva Kemi-yhtiön lahjoittama Jätkä-patsas on yksi Rovaniemen tunnetuimpia veistoksia. Se on symboloinut Rovaniemeä jo vuosikymmenten ajan sijoittuen itseoikeutetusti tunnettujen uittojokien rantamaisemiin. Kalervo Kallio on tehnyt jätkästä työn sankarin. Parkkuurauta, pölli ja pöllin parkkaaja ilmaisevat vielä 1950-luvulle tyypillisen työtilanteen...
  • Tuomivaara Teuvo - LOIKKA (2008)
    Loikka-työn lähtökohtana olivat poroa pelkistävä kaariteema ja pohjoinen valo. Useiden luonnosten ja pelkistysten jälkeen Tuomivaara päätyi kahteen vastakkaiseen kaareen. Varsinainen porofiguuri on valmistettu puusta ja sen vastakaari sarvet ja/tai aurinko on tehty teräksestä. Puuosio on veistetty suuresta kelohongasta, joka on tervattu kahteen kertaan...