Hakutulos

Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana

  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana. Kuva: A. Torvinen

    Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana. Kuva: A. Torvinen

Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana

Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin. Tähän parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia työntekijöitä ehkä noin kymmenestä kahteenkymmeneen henkilöä. Todennäköisesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia, koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemeläiset olivat tietenkin omissa kodeissaan. Tämän parakin asukkaat ovat ehkä olleet Luftwaffen pesulan työntekijöitä, jotka olivat joutuneet evakkoon sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.

Sodasta huolimatta sekä palkansaajien määrä että kauppalan verotulot kasvoivat räjähdysmäisesti. Monet lähestulkoon köyhyydessä eläneet rovaniemeläiset saivat elintasoaan parannettua aikaisempaan verrattuna. Työmarkkinoilla saksalaisten läsnäolo vaikutti merkittävästi. Ensimmäistä kertaa suomen historiassa oli työntekijän markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta väestöstä oli rintamilla, joten työpaikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ikäluokkien ulkopuolisille miehille. Saksalaiset tarvitsivat miehiä metsä-, linnoitus-, lentokenttä- ja rakennustöihin, pilke- ja puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sekä rahdinajoon. Naisille töitä riitti kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa.

Kovan työvoimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille työntekijöille ja yrityksille jäi isoja verorästejä, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan. Myös muualta Suomesta tuli työvoimaa Lappiin. Kesällä 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa yli 10 000 työntekijää, joista osaa pimeästi tai suomalaisyritysten kautta, mikä aiheutti monille suomalaisille yrityksille työvoimapulaa ja viivästytti monia työkohteita. Suomalaisten viranomaisten tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan työvoiman määrä. Siksi paikallisviranomaiset yrittivät saada saksalaisia palkkaamaan työntekijänsä suomalaisista yrityksistä sen sijaan, että nämä palkkaisivat vapailta markkinoilta.

Työvoiman säännöstely-yritykset eivät tietenkään saksalaisia erityisesti miellyttäneet ja he pyrkivätkin jopa viranomaisten määräysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia töihinsä. Tätä kamppailua työvoimasta käytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset vetosivat myös Saksan ylimpään johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel antoikin määräyksen, että saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen työväen määrää. Kiintiöksi määriteltiin 4000 henkilöä, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli Heerin 1000.

Kevääseen 1943 mennessä kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen työvoiman osuus väheni suurin piirtein kiintiön mukaiseksi. Tämä johtui paitsi työvelvollisuus kutsunnoista, myös lisääntyneistä työvoiman ratsioista. Suomalaisen työvoiman saannin supistuminen aiheutti sen, että saksalaiset joutuivat paikkaamaan työvoiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin työvoimasta, muista maista tuoduista työvelvollisista, palkatuista henkilöistä sekä tietysti vankityövoimasta. Saksalaisten vankityövoiman määrä nousi Lapissa noin 30 000 henkilöön. Työpalvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehittäminen alueiden kansalaisia enemmän tai vähemmän pakkotyössä.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 803
  • Latitude: 66.4994848458488
  • Longitude: 25.7572506221513

Lähellä olevia kohteita

  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta
    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
  • Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
    Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR