Hakutulos
66 / 262 kpl
Järjestele
  • Lastenkoti

    Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
  • Laurin verstas, 1950-luku

    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Liimatainen Kirsti - KARJALAPATSAS (1957)

    Ruokasenpuistossa sijaitsee Kirsi Liimataisen vuonna 1957 tekemä ja Lapin karjalaisten pystyttämä Karjalapatsas...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu

    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Marttiini 9.12.1955

    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Miettunen Sauli - LUONNON OSA (2008)

    Luonnon osa -veistos on muurattu betonista ja kivistä raudasta hitsatun rungon päälle. Betonia on sävytetty, ja kivet on valittu poron muotoja mukaillen. Sarvet on hitsattu ruostumattomasta raudasta, isot kuin puu kivikasan päällä. Poron asento viittaa länkisäärinensä tiellä, auton edessä paikoillansa seisovaan, hivenen pöhköltä näyttävään otukseen, joka ei ymmärrä autojen aiheuttamaa vaaraa...
  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta

    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
    3,0/5
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)

    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku

    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)

    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Oluttehdas, 1930-luku

    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku

    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat

    Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia. Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku

    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Porila Evert - VAPAUSSODAN SANKARIPATSAS (1922)

    Sijaitsee Rovaniemen ensimmäisellä hautausmaalla. Muistomerkki kunnioittaa Suomen sisällissotaa, jota käytiin vuonna 1918...
  • Poskiparta Kari - LAPIN RAJAVARTIOSTON MUISTOMERKKI (1979)

    Lapin rajavartioston muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta. Se sijaitsee vanhan Rajavartioston esikuntarakennuksen paikalla, joka purettiin 1960- luvulla. Muistomerkin muodostaa vanhan rajavartioston pääportin porttipaadet ja sen jalusta on muurattu Inarinjärvestä kerätyistä kivistä. Messinkilaatat, joista toinen on rajavartiolaitoksen karhu ja toinen tekstilaatta, ovat toteuttaneet nykyisin jo eläkkeellä oleva kapteeni, kuvanveistäjä Urpo Kärri ja laitosmies Kalevi Kuokkanen...
  • Postiautovarikko, 1940-luku

    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
    4,0/5
  • Pullinen Laila - PRIMAVERA (1964)

    Primavera on Laila Pullisen ensimmäinen julkinen veistos ja se on hankittu pian hänen läpilyöntinäyttelynsä (1963 Helsingissä) jälkeen. Teos sijaitsee Ainonkulman asuintalon sisäpihalla. Teoksen nimi Primavera (suomeksi kevät) viittaa veistoksen lähtökohdan olleen italialaisen renessanssimaalari Botticellin maalauksen Primavera vuodelta 1478. Botticellin maalauksessa on kolmen sulottaren piirissä tanssiva ryhmä...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)

    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Rommelin kenttä

    Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa

    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
  • Segerstråle Lennart - ELÄMÄN LÄHDE (1951)

    Rovaniemen kirkon fresko esittää läpileikkausta jokaisen ihmisen yhtä hyvin kuin koko ihmiskunnan sydämestä, jossa hyvän ja pahan välillä käyvä taistelu vie joko elämän lähteelle, Kristuksen kohtaamiseen tai lähteeltä pois, kulkemaan elämäänsä omin päin. Ihmiskuvauksen taustana on karu ja jylhä Lappi, josta maailman valo, Kristus, astuu esille valokehässään. Matkat Sveitsiin, Saksaan ja luonnollisesti Lappiin kuuluivat freskon suunnitteluvaiheeseen. Erään matkan jälkeen Segerstråle kirjoitti: ”Usein lähtee sytyttävä kipinä juuri paikkakunnan omasta keskuudesta ja niistä oloista, joista aiheistoa karttuu luomukseen.” Tämä paikallinen vaikutus on selvästi nähtävissä ”Elämän lähteen” maisemissa, luonnossa, ihmisissä ja elämäntilanteissa...
  • Seppänen Ensio - KATKENNEET KAHLEET (1981)

    Kemiläisen taiteilijan Ensio Seppäsen (s.1924) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki ja se sijaitsee Jääkäripuistossa Lapinkävijäntiellä. Veistos on tehty kivestä. Vaalea keskuskivi on Imatralta, muut kivet on tuotu Sodankylän Rieston kummusta...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)

    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Seppänen Ensio - RUOTSIN EVAKOSSA KUOLLEIDEN MUISTOMERKKI (1965)

    Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla...
  • Sicherheitsdientsin vankila

    Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleillä varustettu Sicherheitsdientsin eli turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity...
  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana

    Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
  • Tapper Kain - VUORTEN SYNTY (1988)

    Vuonna 1987 Rovaniemen kaupunki järjesti veistoskilpailun, jonka tarkoituksena oli hankkia idea-luonnoksia uuden kaupungintalon yhteyteen sijoitettavasta veistoksesta. Veistoksen tuli sopeutua Alvar Aallon arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja symboloida Rovaniemen kaupunkia. Tämän kilpailun Kain Tapper voitti teoksellaan Vuorten synty. Tapperin mukaan Vuorten synty kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935

    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku

    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
Edellinen 1 2 3Seuraava